Rodun terveystilanne


Länsigöötanmaanpystykorva on pääsääntöisesti terve ja pitkäikäinen rotu. Valtaosa gööteistä tapaa eläinlääkärin harvemmin kuin kerran vuodessa, jos normaaleja rokotuksia ei oteta huomioon. Gööteillä esiintyy samoja sairauksia kuin muillakin roduilla, mutta verkkokalvosairautta lukuun ottamatta varsinaisia "tyyppisairauksia" ei ole. Rodun terveydentilaa seurataan kuitenkin aktiivisesti koko ajan vuositilastoissa ja terveyskyselyissä.

Kennelliiton terveyskysely

Kennelliitto avasi keväällä 2019 uudistetun koirien terveyskyselyn. Kyselyn avulla voidaan selvittää koirarotujen terveydentilaa ja muita mahdollisia terveyteen liittyviä havaintoja, jotka mahdollisesti vaativat huomiota rodussa. Terveyskyselyitä käytetään yleisesti taustatietoina rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa laadittaessa. Vuoden 2009 jälkeen syntyneet koirat ovat kyselyssä ensisijalla, mutta myös jo edesmenneistä koirista voi vastata kyselyyn. 

Kyselyyn oli 23.11.2023 mennessä kertynyt 27 vastausta. Länsigöötanmaanpystykorvat ry on kannustanut vastaamaan Kennelliiton terveyskyselyyn, ja 10.6.2024 mennessä on vastauksia kertynyt 272 koirasta. Kiitos kaikille jo kyselyyn vastanneille ja lisää vastauksia toivotaan. Aiemmin annettuja tietoja on myös mahdollista päivittää. Kyselyyn vastaaminen vie 5–10 minuuttia. Vastaa Kennelliiton terveyskyselyyn.


Kivesvika

Rodun pelastustyössä käytetyllä Mopsen-uroksella oli vain toinen kives, ja piilokiveksisyyttä esiintyy edelleen rodussa. Edellisessä terveyskyselyssä (2020) noin 9 % oli kivesvikaisia. Piilokiveksinen uros pitäisi kastroida.

Luuston ja nivelten sairaudet

Länsigöötanmaanpystykorva on kondrodystrofinen rotu, eli sen raajojen putkiluut ovat lyhentyneet. Lisäksi rodulla esiintyy hyvin yleisesti töpöhäntäisyyttä. Nämä luuston poikkeavuudet asettavat omat haasteensa rodun terveydelle. Eturaajat voivat olla liian taipuneet ja ulkokierteiset, jolloin niveliin kohdistuu ylimääräistä rasitusta. Tämä saattaa johtaa vuosien myötä nivelrikon kehittymiseen. Takaraajoissa ei ole vastaavaa ongelmaa. Huolimatta koirien mittasuhteista selkäongelmat ovat harvinaisia.
 

Selkä

Alle 2-vuotiaista koirista voidaan selän osalta lausua välimuotoinen lanneristinikama (LTV) ja nikamien epämuotoisuus (VA). Yli 2-vuotiaille lausutaan lisäksi spondyloosi (SP) ja kalkkeutuneet välilevyt (IDD). Vuonna 2020 lausuttiin selkäkuvista LTV 73:lle ja VA 70 koiralle, ja lisäksi SP ja IDD 35 koiralle.

LTV1 (jakautunut ristiluun keskiharjanne (s1-s2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne) todettiin kuudella, LTV2 (symmetrinen) yhdellä ja LTV4 (6 tai 8 lannenikamaa) kahdella koiralla. IDD1 (aste 1, lievä) todettiin kolmella koiralla. VA1 (aste 1, lievä) todettiin viidellä koiralla. SP2 (aste 2, selkeä) todettiin yhdellä koiralla.

Hammaspuutokset

Luotettavan tiedon kerääminen hammaspuutoksista on vaikeaa. Jalostustarkastuksissa puutokset kirjataan ylös, mutta luvut ovat todellisuudessa suurempia, koska kaikkia koiria ei jalostustarkasteta. Eniten puuttuu P1-hampaita, toiseksi eniten P2-hampaita. Huolestuttavaa on, että koiralta saattaa puuttua jopa neljä suurta poskihammasta (P3 ja P4). Hammaspuutoksiin tulee edelleen kiinnittää huomioita, jotta varsinkin suurten hampaiden (P3 ja P4) puutosten yleisyys ei kasva. Ongelmana on kuitenkin se, että hammaspuutos saattaa hypätä sukupolvien yli, joten myös esi-isien hammaspuutokset täytyy huomioida jalostusvalintoja tehdessä.

Silmät

Verkkokalvosairaus
Rodulle tyypillinen etenevä verkkokalvosairaus on otettava vakavasti sen yleisyyden vuoksi. Markkeritestin, ja myöhemmin geenitestin avulla kantajia voidaan yhdistää geneettisesti terveisiin yksilöihin. Useilla koirilla sairaus on oireeton, mutta sokeutuneitakin koiria on joitakin. Yhdistys jatkaa jalostukseen käytettävien koirien silmätarkastussuositusta ja kannustaa tutkituttamaan myös vanhempien koirien silmiä.

Kuolinsyyt ja elinikä

Gööttien keski-ikä on noin 14 vuotta, ja jotkut göötit ovat eläneet yli 20-vuotiaiksi. Vanhenemisen myötä göötissä ilmenee muillekin koirille iän mukana tulevia oireita. Kuulo ja näkö saattavat heiketä, koiralla voi ilmetä virtsakiviä, kasvaimia tai sydämeen voi kehittyä vajaatoimintaa.
 

Epilepsia ja dyskinea -kysely

Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmä on julkaissut uuden Epilepsia ja dyskinesia -kyselyn betaversion osana tavoitettaan yhdenmukaistaa ja tehostaa koirien epilepsian ja dyskinesian kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Tällä hetkellä keräätään aineistoa kyselyn viimeistelyä varten. Tätä varten he toivovat vastauksia kaiken rotuisista ja ikäisistä epilepsiaa tai dyskinesiaa (esim. CECS) sairastavista koirista. Tavoitteena on kehittää monipuolinen työkalu, joka antaa omistajalle lisää tietoa hänen koiransa sairaudesta sekä yksilötasolla että muuhun populaatioon verrattuna, auttaa eläinlääkäreitä epilepsian ja dyskinesian diagnosoinnissa ja kokoaa laadukasta aineistoa kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen tueksi.
 
Epilepsia ja dyskinesia -kyselyyn pääsee vastaamaan rekisteröitymällä Petsofiin. Petsofiin rekisteröityminen ja kyselyyn vastaaminen on täysin ilmaista. Lisäämällä Petsofiin koiran tiedot ja klikkaamalla luomaansa koiraa pääsee Analyysit-osiossa kohtaan ’Epilepsia ja dyskinesia’, jonka takaa kysely löytyy. Jos rekisteröitymisessä tai kyselyyn vastaamisessa on ongelmia, Petsofin tekniseen tukeen voi ottaa yhteyttä.

Lisätietoja epilepsiatutkimuksesta antavat:
Tutkijakoulutettava Tiina Heinonen, MMM, agronomi, tiina.heinonen[at]helsinki.fi
Hannes Lohen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
Professori Hannes Lohi, hannes.lohi[at]helsinki.fi
 
Lisätietoa koirien geenitutkimusryhmän toiminnasta 

Lisätietoa ja lomakkeita

Länsigöötanmaanpystykorvat ry