Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.
Terveydestä

Länsigöötanmaanpystykorvarodun terveystilanne

Rekisteröityjen länsigöötanmaanpystykorvien lukumäärä Suomessa 1990-2016

 

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

34

43

84

87

62

89

37

78

65

45

 

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

64

54

63

56

110

104

86

148

103

109

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

96

128

133

130

110

102

 140

 

27 vuoden aikana Suomessa on rekisteröity yhteensä 2 360 länsigöötanmaanpystykorvaa. Koiria on tuotu ja tuodaan pääasiassa Ruotsista, mutta yksittäisiä koiria on myös muista maista.

Kaiken kaikkiaan länsigöötanmaanpystykorva on alkukantainen ja terve rotu. Gööttien keski-ikä on noin 14 vuotta, ja jotkut göötit ovat eläneet yli 20-vuotiaiksi. Vanhenemisen myötä göötissä ilmenee muillekin koirille iän mukana tulevia oireita. Kuulo ja näkö saattavat heiketä, koiralla voi ilmetä virtsakiviä, kasvaimia tai sydämeen voi kehittyä vajaatoimintaa.

Suurin osa rodun edustajia nuorena kohdanneista vaikeista sairauksista (legg-perthes, maksashunt, epilepsia) ovat olleet yksittäistapauksia. Joillakin yksilöillä on ilmennyt allergisuutta. Vaikka göötti on pitkäselkäinen rotu, välilevytyrät tai -pullistumat ovat rodun parissa erittäin harvinaisia. Muita gööttejä vaivaavia vikoja ovat piilokiveksisyys ja hammaspuutokset. Rodun pelastustyössä käytetyllä Mopsen-uroksella oli vain toinen kives, ja ominaisuus putkahtaa esille useammin kuin monessa muussa rodussa. Hammaspuutoksia esiintyy yleisimmin premolaarihampaissa (kulmahampaiden jälkeen tulevat pikkuhampaat). Useimmiten hampaita puuttuu yksi tai kaksi, mutta niitä voi puuttua jopa viisi tai kahdeksan, mikä on kuitenkin harvinaista. Vika ei itsessään haittaa koiran elämää mitenkään, mutta jalostustyössä se on otettava huomioon. Piilokiveksisyys on pennun hintaa alentava vika, eikä piilokiveksistä urosta voi käyttää näyttelyissä tai jalostuksessa. Agilityssä ja tokossa kivesvikaisella uroksella voi kilpailla. Länsigöötanmaanpystykorvan pennuilla on esiintynyt myös muutamia kitalakihalkiota. Länsigöötanmaanpystykorva ei kuulu PEVISAn, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman, piiriin.

Joulukuusta 2016 lähtien göötit voivat saada virallisen selkälausunnon kalkkeutuneista välilevyistä (IDD). Lue tiedote Kennelliiton sivuilta.

 

Ajanjaksona 2000-2015 tehdyt terveystutkimukset:

LONKAT

Kuvattuja koiria on yhteensä 821, joista terveitä (molemmat lonkat A tai B) on noin 70 %. Luvuissa ei ole huomoitu koiria, jotka on kuvattu useampaan kertaan.

Näissä laskelmissa lonkkatulos on ryhmitelty huonomman lonkan mukaisesti, esim. AB-lonkkatulos => B ja AC => C. Toki tulee muistaa, että AB lonkat ovat paremmat kuin esim. B.

lonkat

lukumäärä yhteensä

osuus kuvatuista

A

280

34 %

B

296

36 %

C

205

25 %

D

40

5 %

E

0

0 %

POLVET

Tutkittuja koiria on yhteensä 442.

polvet

lukumäärä yhteensä

osuus tutkituista

0 terve

413

94 %

1

28

6 %

2

1

0 %

KYYNÄRNIVELET

Tutkittuja koiria on yhteensä 538.

kyynärnivelet

lukumäärä yhteensä

osuus tutkituista

0 terve

426

79 %

1

94

17 %

2

15

3 %

3

3

1 %

SILMÄT

Vuosina 2000-2015 on tehty 1 331 silmätutkimusta. Huom. Osa koirista on peilattu useampaan kertaan ja samalla koiralla voi olla useita eri diagnooseja samalta peilauskerroilta. Näitä ei ole laskettu erikseen.

Alla yleisimmät silmädiagnoosit.

diagnoosi

esiintymiä

koiria

Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia

1 097

749

Muu verkkokalvon sairaus, epäilyttävä

33

31

Muu verkkokalvon sairaus, todettu

120

86

Distichiasis
(ylimääräinen ripsi / ylimääräisiä ripsiä)
60 48

RD, multifokaali, todettu

14

 14

Länsigöötanmaanpystykorvien silmiä ei ole perinteisesti tutkittu. Vuonna 2000 Suomessa kuitenkin vietiin silmätutkimukseen 7-vuotias uros, jonka näkö oli selvästi heikentynyt. Tällä koiralla todettiin PRA, minkä vuoksi rodulle järjestettiin ensimmäinen silmien joukkotarkastus. Sairaita koiria löytyi lisää ja useat niistä olivat sukua keskenään. Muutokset silmän verkkokalvolla osoittautuivat rodulle tyypillisiksi, ja Kennelliitto alkoi käyttää sairaudesta ensin koodia J175, sitten degeneraatiomuutos ja nykyisin Muu verkkokalvon sairaus. Muutokset näkyvät verkkokalvon etenevänä rappeutumana, johon ei kuitenkaan yleensä liity verisuonimuutoksia. Tyypillisiä ovat hyperreflektiiviset läiskät verkkokalvon reuna-alueilla. Muutokset ilmenevät yleensä vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. J175-tapauksia on vuosina 1990–2015 todettu 86 tutkitulla länsigöötanmaanpystykorvalla. Lisäksi on koiria, joilla on muu verkkkokalvon sairaus epäily.

Selvitykset mahdollisuudesta sairauden toteamiseksi geenitestillä on aloitettu (ns. Hannu Lohen geenitutkimus). Tulokset kertovat, että kyseessä on perinnöllinen PRA-muutos. Lohen tutkimuksen mukaan länsigöötanmaanpystykorvien retinopatia johtuu MERTK-geenin toimintahäiriöstä, mutta tarkkaa geenivirhettä ei ole vielä löydetty. Olemassa olevien tietojen pohjalta on kuitenkin kehitetty niin sanottu markkeritesti, joka ilmoittaa, kuinka suuri todennäköisyys koiralla on sairastua. Aiheesta voi lukea lisää Lohen tutkimusryhmän tiedotteesta (pdf).

 

>> Gööttien silmäsairauden markkeritestin tulokset
>> Lausunto silmäsairauden markkeritestin käytöstä jalostuksessa (pdf)
>>
Gööttien terveystilastot KoiraNetissä
>>
Yleisimmät perinnölliset silmäsairaudet (Kennelliitto)