Rodun historia

Länsigöötanmaanpystykorva eli kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu, jota käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana. Uskollisesta ja avuliaasta koirasta on ollut suuri apu pihapiirissä, jossa se on toiminut kaiken kaitsijana. Se on muun muassa suojellut talon kanoja ketuilta, pyydystänyt rottia, vahtinut lapsia ja ilmoittanut vieraiden tulosta haukkumalla. Lyhytjalkaisena koirana sen erikoisalana on kuitenkin ollut lehmien paimentaminen. Kerrotaan, että eräs vanha maanviljelijä vei lehmänsä aamulla laitumelle länsigöötanmaanpystykorvansa kanssa, näytti koiralle laitumen rajat ja jätti sen sitten yksin paimentamaan lehmiä. Illalla hän vihelsi pihalta koiralleen, joka sitten paimensi lehmät takaisin navettaan lypsylle.
 
Länsigöötanmaanpystykorva rotuna oli kuolemassa sukupuuttoon 1940-luvulla. Ruotsalaiset koiraharrastajat kreivi Björn von Rosen ja rehtori K. G. Zetterstén tekivät kuitenkin kesällä 1942 retken Länsi-Göötanmaalle etsiäkseen jäljellä olevia rotutyypillisiä länsigöötanmaanpystykorvia. Kovin montaa heitä tyydyttävää yksilöä ei kuitenkaan löytynyt. Retken seurauksena syksyllä 1942 kutsuttiin kuusi koiraa Göteborgin koiranäyttelyyn, ja vuonna 1943 Ruotsin Kennelliitto hyväksyi rodulle laaditun rotumääritelmän.
 
Rodun nimi oli aluksi Svensk Vallhund (ruotsalainen paimenkoira) ja hyväksyttyjä olivat ainoastaan töpöhäntäiset harmaat koirat. Vuonna 1953 nimi muutettiin muotoon Västgötaspets (länsigöötanmaanpystykorva). Pienen koirakannan takia nyt hyväksyttiin myös ruskeat värisävyt ja pitkähäntäiset koirat, joiden hännät kylläkin typistettiin.
 
Aluksi suurin osa kasvattajista oli maanviljelijöitä, jotka kasvattivat koiria lähinnä niiden paimennustaipumusten takia. Länsigöötanmaanpystykorvia käytettiinkin 1940-luvulla ahkerasti paimennuskokeissa. Bordercollieiden tulo Ruotsiin vähensi länsgöötanmaanpystykorvien määrää kokeissa. Pian kukaan ei uskaltanut ilmoittaa kokeisiin pientä nautakarjaan erikoistunutta paimenkoiraa, sillä bordercollie oli lammaspaimenena ja erilaisen paimennustyylinsä ansiosta liian ylivoimainen kokeissa. 1970-luvulla paimentavia länsigöötanmaanpystykorvia ei enää juurikaan ollut. Harrastusmielessä gööttien kanssa paimennetaan edelleen, ja koirien taitoja on mahdollista arvioida Ruotsin rotujärjestön määrittelemän paimennustaipumustestin avulla.
 
Lyhytjalkainen, pitkänomainen ja pystykorvainen länsigöötanmaanpystykorva muistuttaa niin paljon welsh corgia, että rotujen välillä on epäilty sukulaisuussuhdetta. Siitä on olemassa kaksi teoriaa: joko viikingit veivät rodun mukanaan Ruotsista Englantiin tai toivat corgeja mukanaan Englannista Ruotsiin. Nykyään kynologiset asiantuntijat ovat sanoneet rodun olevan peräisin Ruotsista. Aikoinaan rodun on ehdotettu olevan jämtlanninpystykorvan kääpiömuoto. 1940-luvulla maatilojen pihakoirien astumisia ei niinkään valvottu ja sitä myöten saattoi myös collieta tulla rotuun. Rodun DNA-profiilissa on havaittu yhteneväisyyttä collieiden kanssa.

 
Kuvat otettu SKV:n kotisivuilta, copyright Special Klubben för Västgötaspets

Topsy

 

Tessan

 

Topsy

 
Katso kuvasarja Ruotsin ensimmäisestä epävirallisesta gööttien näyttelystä vuodelta 1977, videon kuvat: Marianne Gustafsson:
Länsigöötanmaanpystykorvat ry